Suojausteknologia on mielestäni tärkeä varsinkin digitaalisten tuotteiden
myynnissä.

Musiikkitiedostot edelleen jaettaessa esim. sisältävät suojauskoodauksen joka
antaa soittaa biisiä 3 kertaa jonka jälkeen se lukkiutuu.
Mikä oli hyvää sitten tiedostojen jaossa niin jokainen joka jakoi tiedostoa eteenpäin sai
siitä muutaman sentin välistä.

Tämäntapaista ns. DRM-tekniikkaa on käyttänyt mm. USA:lainen Weedshare. Tosin toiminta näytti olevan erittäin paljon USA:laisten "independent" bändien varassa ja markkinointi  turhan pienimuotoista newsletter uutisointia. Bisnes tuli tiensä päähän ennen pitkää. Pääsyynä kuitenkin oli musiikkitiedostojen toimimattomuus Windows Media Player versiossa 11.

Olin itse Weedfiles julkaisija aina vuoden 2007 lokakuuhun asti jolloin toiminta virallisesti loppui levymerkkini "Digital Beat Music" osalta. Minulla oli virallinen allekirjoitettu sopimus Weedsharen ja
oman levymerkin osalta julkaistujen biisien ja artistien kanssa käytin Weedshare konseptiin kuuluneita asiakirjalomakkeita. Periaatteessa kuka tahansa voi alkaa julkaista digitaalista musiikkia jos ymmärtää hyvin englannin kieltä ja osaa tehdä sopimuksia.

Varsinaisesti Weedshare lopetti toimintansa jo huhtikuussa 2007.
Viivästys julkaisutoiminnan lopettamisesta johtui lähinnä omista työkiireistä kesän aikana.
Lisää tietoja oman labelin ilmoituksesta:
http://digitalbeatmusic.blogspot.com/2007/10/weedfiles-is-dead-digital-beat-music.html

Weedshare:
http://www.weedshare.com/

Myyntiraportti digitaalisesti suojattujen musiikkitiedostojen osalta on melko karua
luettavaa. Yksittäinen suurin digitaalisen musiikin levittäjä CD Baby on ainakin jakanut vuoden 2004 lopulla noin 60 000 yksittäistä musiikkijulkaisua. Vuoden 2006 myyntiraportti cdbaby:ssä osoittaa Weedfiles jakelun olevan listan häntäpäässä.
Helmikuussa 2006 on Weedfiles tuottanut säälittävät 1348 dollaria.
Katso raportti

Useilla artistisivuilla "Weed" formaatin musiikkitiedostot "Weedfilesit" pystyttiin jakamaan faneille helposti. Weedfiles tiedostojen hyvä myynti perustui usein itse artistin tai bändin tunnettavuuteen ja suosioon. Tunnettuja artisteja jotka ovat käyttäneet tätä musiikkibisneksen "Robin Hoodiksi" tituleerattua systeemiä olivat mm. Chuck D, Heart, Sir Mix-A-Lot, Built to Spill, Kristin Hersh ja Public Enemy.
Niin kuin yleensäkin myynti musiikkibisneksessä perustuu aina artistin suosioon. Yksinkertaisesti itse Weedsharen toiminta oli säälittävän pientä ja uskon että rahoitus ei ole ollut markkinointiin kovin suurta jos vertaa esim. applen iTunesiin.